Sepelkyyhkyn ruokinnan aloitus
Kesäkuun 20. päivä kävin kaverini kanssa pistämässä pystyyn ruokintapaikan sepelkyyhkyille. Koska minulla ei ole koiraa käytössä, ei kyyhkyjä voi ampua pellolle ennen kuin ne on puitu. Kuitenkin mielelläni aloittaisin metsästyskauden menestyksekkäästi heti elokuun 10. päivä. Linnut on siis ammuttava peltoalueen ulkopuolella niin, että ne on itse löydettävissä.
Ruokintapaikalle oli kaksi paikkavaihtoehtoa. Toinen oli sähkölinjan alla ja toinen metsäsaarekkeen pääty, jossa sepelkyyhkyt käyvät istuskelemassa päivälevolla. Päädyttiin pistämään ruokinta sähkölinjan alle, koska sinne pääsee helpommin traktorilla ja edellisellä kaudella olin usein katsellut kuinka kyyhkyt lentävät sen suuntaisesti.
Kun pari viikkoa aikaisemmin kävin tarkistamassa poikani kanssa paikan, näimme kolme kyyhkyä lentävän sähkölinjan muodostamaa käytävää pitkin. Vaikutti siis oikein hyvältä paikalta pistää ruokinta pystyyn. Lisäksi ampumasuunnat saa järjestettyä niin, että haulit jäävät puustoon. Paikan huono puoli on, että se on aivan peurojen polun päällä. Kuormalavojen avulla ruokintapaikka on toivottavasti sen verran ylhäällä, että ape ei mene peurojen suihin.
Kasasin vanhoista laudanpätkistä ja parruista kaksi noin neljän metrin korkeudessa olevaa katoksellista pientä kaukaloa, johon pistin suolaa. Näihin pistin sopivasti ulokkeita, joihin sepelkyyhkyt voivat laskeutua ja joihin niitä voi ampua. Kuormalavojen päälle pistettiin ruokinta-automaatti, joka täytettiin sekoituksella, jossa on ohraa, kauraa ja härkäpapuja.
Hieman epäilyttää onko ruokintapaikka tarpeeksi avoin sepelkyyhkylle ja saako isokokoiset sepelkyyhkyt syötyä ruokinta-automaatista. Nyt vaan jännityksellä vietetään juhannus ja varmaan seuraavana viikonloppuna käyn katsomassa onko muona vähentynyt. Jos ei ole mitään tapahtunut, pitää ruokintapaikan asetelmaa hieman muuttaa. Vaihtoehtoja on lähinnä paikan parempi raivaus kasvustoista, kyyhkykaaveiden käyttö ja ruoka-automaatin ympärille ruokailupaikan lisääminen.
Toiveet on korkealla, että ruokintapaikka toimisi ja elokuussa saisi hyvän saaliin. Sepelkyyhkyn liha on kuitenkin erinomaista.
Ruokintapaikalle oli kaksi paikkavaihtoehtoa. Toinen oli sähkölinjan alla ja toinen metsäsaarekkeen pääty, jossa sepelkyyhkyt käyvät istuskelemassa päivälevolla. Päädyttiin pistämään ruokinta sähkölinjan alle, koska sinne pääsee helpommin traktorilla ja edellisellä kaudella olin usein katsellut kuinka kyyhkyt lentävät sen suuntaisesti.
 | |
|
Kun pari viikkoa aikaisemmin kävin tarkistamassa poikani kanssa paikan, näimme kolme kyyhkyä lentävän sähkölinjan muodostamaa käytävää pitkin. Vaikutti siis oikein hyvältä paikalta pistää ruokinta pystyyn. Lisäksi ampumasuunnat saa järjestettyä niin, että haulit jäävät puustoon. Paikan huono puoli on, että se on aivan peurojen polun päällä. Kuormalavojen avulla ruokintapaikka on toivottavasti sen verran ylhäällä, että ape ei mene peurojen suihin.
Kasasin vanhoista laudanpätkistä ja parruista kaksi noin neljän metrin korkeudessa olevaa katoksellista pientä kaukaloa, johon pistin suolaa. Näihin pistin sopivasti ulokkeita, joihin sepelkyyhkyt voivat laskeutua ja joihin niitä voi ampua. Kuormalavojen päälle pistettiin ruokinta-automaatti, joka täytettiin sekoituksella, jossa on ohraa, kauraa ja härkäpapuja.
Hieman epäilyttää onko ruokintapaikka tarpeeksi avoin sepelkyyhkylle ja saako isokokoiset sepelkyyhkyt syötyä ruokinta-automaatista. Nyt vaan jännityksellä vietetään juhannus ja varmaan seuraavana viikonloppuna käyn katsomassa onko muona vähentynyt. Jos ei ole mitään tapahtunut, pitää ruokintapaikan asetelmaa hieman muuttaa. Vaihtoehtoja on lähinnä paikan parempi raivaus kasvustoista, kyyhkykaaveiden käyttö ja ruoka-automaatin ympärille ruokailupaikan lisääminen.
Toiveet on korkealla, että ruokintapaikka toimisi ja elokuussa saisi hyvän saaliin. Sepelkyyhkyn liha on kuitenkin erinomaista.
Kommentit
Lähetä kommentti