Vapun luontokokemukset
Vietettiin perheen kanssa vapun pitkä viikonloppu mökillä ja kävin parin aamuna katselemassa, josko näkyisi metsoja soitimella. Toisena aamuna koin tähän mennessä hienoimman luontokokemuksen.
Ensimmäisenä aamuna lähdin niin, että oli vielä pimeää kun saavuin metsätien alkuun. Lähdin pimeässä kävelemään metsätietä kuulostelleen metsojen soidinääniä. Pitkän suoran päässä näkyi tumma möykky tien sivussa ja kun pääsin alle 100 metrin päähän, pystyin näkemään, että siellähän on hirvi. Vähän lähemmäksi kun pääsin, rupesin ottamaan kuvia ja hirvi lähti liikkeelle. Kun hirvi siirtyi penkasta metsätielle, tausta vaihtui vaaleampaan, jolloin se oli helppo tunnistaa ylivuotiaaksi hirveksi.
Seuraavaksi näin teerien lentävän yli ja voi sitä teerien päästämää meteliä, kun naaraat pulputtavat kovaan ääneen ja välillä kuuluu urosten suhina. Siihen lisättynä joutsenten ja kurkien äänet, välillä meteli oli hyvin kovaa. Istahdin kuusen juurelle vanhan soidinpaikan laidalle odottelemaan, josko jotain tapahtuisi. Oli hyvin hiljaista.
Jatkoin matkaa ja siirtyessä metsätieltä toiselle, saavuttuani toiselle metsätielle, koppelo lähti tieltä lentoon. Jatkoin matkaa ja näin hakkuuaukon siementäjämännyn latvassa metson. Yritin ottaa kuvaa, mutta se huomasi minut ja lensi pois.
Rupesi hiljalleen kuulumaan taustalta riekkojen ääntä ja sopivasti metsätie meni sinne suuntaan mistä se kuului. Lopulta ehkä noin 50 metrin päästä lähti riekkoja lentoon. Näin kaksi, mutta voi olla, että oli useampia.
Pääsin toiselle hakkuuaukolle ja näin metson lentävän hakkuuaukon toisessa päässä poispäin. Oli varmasti huomannut minut ennen kuin minä olin huomannut sen. Ehkä kilometrin päässä oli toinen vanha soidinpaikka, josta lähti myös metso. Soitimet näyttivät olevan jo ohi tähän aikaan aamusta.
Takaisin tullessa pari teertä lähti lentoon ja hirviemo vasansa kanssa tuijotteli minua ja minä kuvasin niitä. Näytti, että emo ei kantanut, joten vasaa se ei ollut häätänyt. Kovin reppanalta näytti tämä urospuolinen vasa.
Toisena aamuna menin hieman eri reittiä, mutta menin uudelleen toisen soidinpaikan ohi. Tällä kertaa hakkuuaukon reunalta lähti kaksi koppeloa (ainakin hämärässä ja sumussa näyttivät koppeloilta). Hiljaksiin liikuin oletetun soidinalueen ohi, mutta en nähnyt muita merkkejä soitimesta.
Päätin mennä vähän etäisemmälle kankaalle istuskelemaan ja syömään aamupalaa. Kangas on maisemaltaan hyvin kaunis ja vanhaa puustoa, johon olen kovin ihastunut. Ikävä kyllä sinne on kaivettu metsätie ja se tietää, että kohta se pistetään rahoiksi.
Istuskelin ja puhelin kädessä luin aamun uutisia. Laitoin puhelimen taskuun, seisahdin ja otin repusta eväät esille. Samassa kuuluu selän takaa ison linnun laskeutumisääni. Käännähdän ja ehkä neljänkymmenen metrin päässä seisoo iso metso! Yritän olla aivan liikkumatta. Se katsoo suoraan minuun ja minä siihen. Metso kääntää päänsä ja yritän saada toisella kädellä puhelimen, mutta samassa se lähtee lentoon ja kaartaa puiden sekaan piiloon.
Toisaalta harmittaa, että en saanut tilannetta taltioitua kameralle, mutta toisaalta taas tapahtumana paloi minun pysyväismuistiin. Olen kyseistä lintua nähnyt muutamaan otteeseen lennossa ja havainnut sen olevan iso ja vanha lintu. Nyt näin sen läheltä ja se oli mahtava näky.
 |
| Toinen aamu oli aivan uskomattoman hieno ja silloin koin elämäni hienoimman luontokokemuksen. |
Ensimmäisenä aamuna lähdin niin, että oli vielä pimeää kun saavuin metsätien alkuun. Lähdin pimeässä kävelemään metsätietä kuulostelleen metsojen soidinääniä. Pitkän suoran päässä näkyi tumma möykky tien sivussa ja kun pääsin alle 100 metrin päähän, pystyin näkemään, että siellähän on hirvi. Vähän lähemmäksi kun pääsin, rupesin ottamaan kuvia ja hirvi lähti liikkeelle. Kun hirvi siirtyi penkasta metsätielle, tausta vaihtui vaaleampaan, jolloin se oli helppo tunnistaa ylivuotiaaksi hirveksi.
Seuraavaksi näin teerien lentävän yli ja voi sitä teerien päästämää meteliä, kun naaraat pulputtavat kovaan ääneen ja välillä kuuluu urosten suhina. Siihen lisättynä joutsenten ja kurkien äänet, välillä meteli oli hyvin kovaa. Istahdin kuusen juurelle vanhan soidinpaikan laidalle odottelemaan, josko jotain tapahtuisi. Oli hyvin hiljaista.
Jatkoin matkaa ja siirtyessä metsätieltä toiselle, saavuttuani toiselle metsätielle, koppelo lähti tieltä lentoon. Jatkoin matkaa ja näin hakkuuaukon siementäjämännyn latvassa metson. Yritin ottaa kuvaa, mutta se huomasi minut ja lensi pois.
Rupesi hiljalleen kuulumaan taustalta riekkojen ääntä ja sopivasti metsätie meni sinne suuntaan mistä se kuului. Lopulta ehkä noin 50 metrin päästä lähti riekkoja lentoon. Näin kaksi, mutta voi olla, että oli useampia.
Pääsin toiselle hakkuuaukolle ja näin metson lentävän hakkuuaukon toisessa päässä poispäin. Oli varmasti huomannut minut ennen kuin minä olin huomannut sen. Ehkä kilometrin päässä oli toinen vanha soidinpaikka, josta lähti myös metso. Soitimet näyttivät olevan jo ohi tähän aikaan aamusta.
Takaisin tullessa pari teertä lähti lentoon ja hirviemo vasansa kanssa tuijotteli minua ja minä kuvasin niitä. Näytti, että emo ei kantanut, joten vasaa se ei ollut häätänyt. Kovin reppanalta näytti tämä urospuolinen vasa.
Toisena aamuna menin hieman eri reittiä, mutta menin uudelleen toisen soidinpaikan ohi. Tällä kertaa hakkuuaukon reunalta lähti kaksi koppeloa (ainakin hämärässä ja sumussa näyttivät koppeloilta). Hiljaksiin liikuin oletetun soidinalueen ohi, mutta en nähnyt muita merkkejä soitimesta.
Päätin mennä vähän etäisemmälle kankaalle istuskelemaan ja syömään aamupalaa. Kangas on maisemaltaan hyvin kaunis ja vanhaa puustoa, johon olen kovin ihastunut. Ikävä kyllä sinne on kaivettu metsätie ja se tietää, että kohta se pistetään rahoiksi.
Istuskelin ja puhelin kädessä luin aamun uutisia. Laitoin puhelimen taskuun, seisahdin ja otin repusta eväät esille. Samassa kuuluu selän takaa ison linnun laskeutumisääni. Käännähdän ja ehkä neljänkymmenen metrin päässä seisoo iso metso! Yritän olla aivan liikkumatta. Se katsoo suoraan minuun ja minä siihen. Metso kääntää päänsä ja yritän saada toisella kädellä puhelimen, mutta samassa se lähtee lentoon ja kaartaa puiden sekaan piiloon.
Toisaalta harmittaa, että en saanut tilannetta taltioitua kameralle, mutta toisaalta taas tapahtumana paloi minun pysyväismuistiin. Olen kyseistä lintua nähnyt muutamaan otteeseen lennossa ja havainnut sen olevan iso ja vanha lintu. Nyt näin sen läheltä ja se oli mahtava näky.
Kommentit
Lähetä kommentti